FI/Tyyliopas

From The Document Foundation Wiki
Jump to navigation Jump to search

LibreOfficen suomentamisen tyyliopas

Tämä lyhyt opas kertoo, millaista kieltä LibreOfficea suomentaessaan on hyvä kirjoittaa. Tyyliopas on tarkoitettu helpottamaan laadukkaiden suomennosten tuottamista ja auttamaan yhtenäisen tyylin säilyttämisessä. Opas käsittelee ennen kaikkea LibreOfficen käyttöliittymän ja ohjeiden suomentamista.

Kyseessä ei ole kaikenkattava opas hyvän suomen kielen kirjoittamiseen. Esim. Kielitoimiston ohjepankkia ja Kielitoimiston sanakirjaa kannattaa hyödyntää tarvitttaessa. Seuraavassa käsitellään erityisesti LibreOfficea koskevia kysymyksiä.

Fuugin säätiö on tukenut tyylioppaan laatimista.

Yleiset periaatteet

Käytä yleiskieltä. Vältä puhekieltä, murteita ja slangia. Myöskään tietotekniikan alan jargonin (printteri, formatointi, rauta, devaaja jne.) käyttäminen ei ole suotavaa, mikäli yleisesti käytetty ja paremmin suomen yleiskieleen sopiva vastine on olemassa.

Pyri täsmällisyyteen. LibreOfficeen sisältyy valtavasti toimintoja ja paljon eri erityisalojen sanastoa. Keskivertokäyttäjälle vieraiden sanojen käyttöä ei voi siksi kokonaan välttää. Älä lähde "helpottamaan" käytettyjä termejä, jos se hämärtäisi käsitteitä tai aiheuttaisi sekaannusta. Suomennoksen tulee keskivertokäyttäjän lisäksi palvella edistyneitä käyttäjiä, jotka haluavat tietää täsmälleen, miten jokin toiminto toimii ja mahdollisesti hakea siitä lisää tietoa. Poikkeuksena täsmällisyyteen ovat markkinointitekstit, joissa voi ja kannattaa ottaa enemmän vapauksia luontevan ilmaisun saavuttamiseksi.

Pyri johdonmukaisuuteen. Toisin kuin runoudessa tai kaunokirjallisuudessa, LibreOfficen suomentamisessa on parempi olla "tylsä" ja ymmärrettävyyden vuoksi pyrkiä termien käytössä johdonmukaisuuteen. Noudata sanastoa, ellei muuhun ole hyvää syytä. Markkinointitekstit voivat tässäkin asiassa olla poikkeus.

Pyri silti luontevuuteen. Vältä tarpeettoman mutkikasta tai kankeaa kapulakieltä. Englannin kielen lauserakenteiden ja ilmaisujen suora kopioiminen sana sanalta suomeen tuottaa usein kapulakieltä. Mieti, voisiko saman asian ilmaista suomeksi sujuvamminkin. Usein suomeksi esim. luonteva sanajärjestys poikkeaa englannista.

Käyttäjän puhuttelu

Persoonamuodot

Kun ohjelmisto antaa käyttäjälle suoria kehotuksia tai ohjeita toisessa persoonassa (you), ne tulee suomentaa yksikön toiseen persoonaan. Älä teitittele käyttäjää. Älä puhu käyttäjästä myöskään kolmannessa persoonassa ("Käyttäjä voi luoda uuden asiakirjan valitsemalla Uusi"), jos teksti on suunnattu suoraan käyttäjälle (kuten käyttöliittymätekstit ja ohjeet ovat).

englanti suomi
Type your e-mail address in the field and then click Continue. Kirjoita sähköpostiosoitteesi kenttään ja napsauta sitten Jatka.

Yksikön toisen persoonan käytössä voi kuitenkin olla kyse myös yleistävästä you-muodosta (generic you). Sitä käytetään, kun kyseessä ei ole suora kehotus käyttäjälle, vaan toimintamahdollisuuksien esittely. Tällöin suomennoksessa voi käyttää yksikön toista persoonaa, mutta usein on luontevampaa käyttää yleistävää kolmatta persoonaa. Varsinaisen passiivin (esim. "Ikkuna voidaan sulkea Esc-näppäimellä") käyttäminen käyttäjän toimintamahdollisuuksien esittelyyn ei yleensä ole paras valinta. Toinen persoona tai yleistävä kolmas persoona ("Ikkunan voi sulkea Esc-näppäimellä") tuo paremmin esille, että kyse on juuri käyttäjän (eikä jonkin määrittelemättömän kollektiivisen tahon) toimintamahdollisuudesta.

englanti suomi
You can move the selection up or down using the arrow keys. Valintaa voi siirtää ylemmäs tai alemmas nuolinäppäimillä. / Voit siirtää valintaa ylemmäs tai alemmas nuolinäppäimillä. "Valintaa voidaan siirtää" olisi tässä niin ikään ymmärrettävä, mutta hieman kankeampi ilmaisu.
You cannot change this part of the pivot table. Tätä pivot-taulukon osaa ei voi muuttaa. / Et voi muuttaa tätä pivot-taulukon osaa. "Ei voida muuttaa" voisi kuulostaa siltä, että taulukon muuttamisesta olisi yleisesti vastuussa jokin muu taho kuin käyttäjä.

Varsinaista passiivia kannattaa käyttää ennen kaikkea silloin, kun englanninkielinen lähdetekstikään ei ilmaise tekijää. Yleensä tällöin tietokone tekee jotain.

englanti suomi
The software is being installed. Ohjelmistoa asennetaan.

Huom: LibreOfficen ohjeiden suomennoksesta löytyy paljon esimerkkejä passiivin liiallisesta käytöstä, mikä häivyttää helposti näkyvistä sen, kuka tekee tai kenen tulisi tehdä: käyttäjän vai tietokoneen?

Kohteliaisuus- ja rohkaisuilmaukset

Suomenkielistä käyttäjää voi puhutella suoremmin kuin englanninkielistä. Kaikkia englannin kielen kohteliaisuus- ja rohkaisuilmauksia ei tarvitse suomentaa. Esimerkiksi "please" ja "simply" ovat sanoja, jotka voi yleensä jättää pois suomennoksesta. Myös "successfully" on sana, jota ei yleensä ole tarpeen suomentaa muotoon "onnistuneesti", vaan sen voi jättää pois tai suomentaa onnistua-verbillä.

Käyttäjän kehottamisenkin voi tehdä suoremmin. Ilmaisun "You should" suomentaminen muotoon "sinun tulisi" tekee hieman kiertelevän vaikutelman, jos kyse on tosiasiassa suorasta toimintaohjeesta tai kehotuksesta.

englanti suomi
Please try again. Yritä uudelleen.
To continue, simply click Next. Jatka napsauttamalla Seuraava.
Installation completed successfully. Asennus onnistui.
The file was successfully deleted. Tiedosto poistettiin.
You should only use strong passwords. Käytä vain vahvoja salasanoja.
You should examine this site's certificate carefully. Tarkista tämän sivuston varmenne huolellisesti.

Käyttäjä- ja asiakeskeisyys

Englanniksi tekstin tyyli on usein käyttäjän mieltymyksiä, aikomuksia ja mahdollisuuksia korostaavaa: Mitä haluaisit tehdä seuraavaksi? Miltä haluaisit asiakirjasi näyttävän? Suomeksi on yleensä luontevampaa käyttää asiakeskeisempää tyyliä. Kaikkia "... you would like to ..." ja "your ..." -tyyppisiä ilmaisuja ei siksi ole tarpeen suomentaa kirjaimellisesti, vaan on usein luontevampaa painottaa puheena olevaa asiaa käyttäjän sijasta.

englanti suomi
Set the paper size you would like to use. Aseta käytettävä paperikoko. / Aseta haluamasi paperikoko. "Aseta paperikoko, jota haluaisit käyttää" olisi tarpeettoman monisanainen suomennos.
Select the axis that you would like to edit. Valitse muokattava akseli.
Displays all objects in your document. Näyttää kaikki asiakirjan objektit.

Käyttäjän toimijuuden korostaminen voi silti joskus olla suomeksikin tarpeellista:

englanti suomi
Your changes will be lost if you don’t save them. Tekemäsi muutokset menetetään, jos et tallenna niitä. "Muutokset menetetään, jos niitä ei tallenneta" ei välttämättä toisi yhtä hyvin esille, että juuri käyttäjä itse tekemine muutoksineen on avainasemassa tässä tärkeässä valintatilanteessa.

Oikeinkirjoitus

Noudata yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjä. Huomaa, että englannin ja suomen oikeinkirjoitussäännöt eroavat toisistaan mm. seuraavissa asioissa:

englanti suomi
“Quotation” ”Lainaus” Englannissa aloittava kokolainausmerkki on käänteinen (jos teknisesti mahdollista), suomessa aloittava ja lopettava ovat samat.
‘Quotation’ ’Lainaus’ Englannissa aloittava puolilainausmerkki on käänteinen (jos teknisesti mahdollista), suomessa aloittava ja lopettava ovat samat.
This is an Example Title Tämä on esimerkkiotsikko Englanniksi mm. otsikoissa ja valikoissa on käytössä "title case", suomeksi näissä kirjoitetaan vain ensimmäinen kirjain isolla (pl. erisnimet).
Finnish suomi Suomeksi kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
75% 75 % Suomessa luvun ja prosenttimerkin väliin tulee välilyönti.
1.5 1,5 Suomessa käytetään desimaalipilkkua. (Huom: versionumeroiden (esim. 7.4) piste on suomessakin piste, koska kyseessä ei ole desimaaliluku.)
Find & Replace Etsi ja korvaa Suomessa käytetään yleensä et-merkin sijasta ja-sanaa.
Page 1 of 8 Sivu 1 / 8 Kielitoimiston suosituksen mukainen merkintätapa suomeksi olisi "Sivu 1 (8)", mutta teknisistä ja historiallisista syistä LibreOfficen suomennoksessa käytetään vinoviivaa ja sen molemmin puolin välilyöntejä.
LibreOffice has great extensions—check them out. LibreOfficelle on mainioita lisäosia – kokeile! Suomessa käytetään ajatusviivana lyhyttä ajatusviivaa (en dash) ja sen molemmille puolille tulee välilyönti.

Muuta huomioitavaa

Erisnimet

LibreOfficen ja sen moduulien (Base, Calc, Draw, Impress, Math, Writer) nimet ovat erisinimiä, joita ei suomenneta. Myöskään sellaisten kolmansien osapuolten ohjelmistojen nimiä, joita niiden valmistajat eivät ole suomentaneet (esim. Microsoft Windows), ei suomenneta LibreOfficessakaan.

Tiedostomuotojen nimiä (Portable Document Format, Scalable Vector Graphics jne.) ei suomenneta silloin, kun ne ovat erisnimen omaisia. Esim. "text file" on kuitenkin yleisnimenä suomeksi "tekstitiedosto".

Tekstin pituus, lyhenteet ja rivinvaihdot

Suomen kielen sanat ovat keskimäärin pidempiä kuin englannin, mutta yleensä tästä ei tule ongelmaa. LibreOfficessa käännöksillä ei pääsääntöisesti ole merkkimääräistä pituusrajoitusta. Yleensä suomentaessa voi siis käyttää kokonaisia sanoja (päivämäärä, viikko, miljoonaa) lyhenteiden (päiväm., vko., milj.) sijaan, jos lähdetekstissäkin on käytetty kokonaisia sanoja.

Toisinaan lähdeteksteissä on jaettu pitkiä virkkeitä rivinvaihdoilla useammalle riville. Tällöin on paikallaan käyttää suomennoksessakin rivinvaihtoja niin, että riveistä tulee suunnilleen saman pituisia kuin lähdetekstissä. Weblatessa voi lisätä rivinvaihtoja Enter-näppäimellä tai rivinvaihtopainikkeella.

Joskus käyttöliittymässä on kuitenkin hyvin rajallisesti tilaa teksteille. Jos käyttöliittymä on mitoitettu vain täsmälleen englanninkielisen lähdetekstin pituisille sanoille ja asia olisi kohtuullisen helposti korjattavissa, kyseessä on huono kansainvälistäminen ja asiasta kannattaa tehdä virheraportti (tai jättää kommentti Weblateen). Joissakin tapauksissa lisätilan antaminen voisi kuitenkin olla hankalaa. Tällöin suomentajan täytyy lyhentää tekstiä omaa harkintaansa käyttäen. Joskus myös rivinvaihdon lisäämisestä voi olla apua.

Avainsanoissa, joita käyttäjä joutuu kirjoittamaan (kuten Calcin funktioiden nimissä), on tasapainoteltava lyhyyden ja ymmärrettävyyden välillä.

Kirjainlyhenteet

Yleensä englanninkielisiä kirjainlyhenteitä, kuten CSV, ODF, PDF, URL jne. ei suomenneta. Usein on kuitenkin hyvä avata niiden merkitystä käyttälle: CSV-tiedostona, ODF-asiakirjaksi, PDF-muodossa, URL-osoitteeseen jne. Tämä on myös luontevampi ja selkeämpi tapa kuin pelkkien kirjainlyhenteiden taivuttaminen suomen sijamuodoissa (CSV:nä, ODF:ksi, PDF:nä, URL:n jne.)

Poikkeuksena erilaisten mittayksiköiden lyhenteet ovat usein erilaisia englanniksi ja suomeksi. Sanastoon on otettu joitakin tällaisia lyhenteitä.

Muuttujat

LibreOfficen käyttöliittymä- ja ohjeteksteissä käytetään jonkin verran muuttujia, jotka korvautuvat lopullisessa käyttäjän näkemässä tekstissä jollakin merkkijonolla. Suomentaminen täytyy siis tehdä tietämättä ennalta, mikä teksti muuttujan tilalle tulee. Tämä aiheuttaa haasteita yleiskielen mukaiselle sanojen taivutukselle. Yleinen tapa viitata esim. muuttujaan $1 taivutusmuodoissa on viitata "kohteeseen $1". Jos on tiedossa, minkä tyyppiseen asiaan muuttuja viittaa, on mahdollista käyttää tarkempiakin ilmaisuja.

englanti suomi
$(ARG1) does not exist. Kohdetta $(ARG1) ei ole olemassa.
Delete All Comments by %1 Poista kaikki tekijän %1 huomautukset
Page %1 of %2 Sivu %1 / %2

Poikkeuksena on varsin yleinen muuttuja %PRODUCTNAME tai ${PRODUCTNAME}, joka normaalisti korvautuu nimellä LibreOffice. Muuttujan käyttäminen mahdollistaa periaatteessa LibreOfficen uudelleenbrändäämisen yhden muuttujan arvoa muuttamalla. (Jotkut LibreOffice-ekosysteemin yritykset tekevät omalla brändillään varustettuja versioita yrityskäyttöön, minkä avoimen lähdekoodin lisensointi mahdollistaa.) Olisi kuitenkin kankeaa kirjoittaa joka paikassa esim. "%PRODUCTNAME-ohjelmiston" tai %PRODUCTNAME:n", joten käytännössä suomennoksessa oletetaan, että muuttujaa voi yleensä taivuttaa kuten LibreOffice-nimeä: esim. "%PRODUCTNAMEn". Tämä mahdollistaa helpon uudelleenbrändäämisen "Office"-loppuisiin nimiin. Luonteva kielenkäyttö menee tässä tapauksessa muunlaisen uudelleenbrändäämisen helppouden edelle.

LibreOfficen kehitysversioiden (esimerkiksi beetaversion) nimi on "LibreOfficeDev", joten se ei välttämättä tule yllä kuvattua käytäntöä noudattaen aina taivutetuksi oikein. Koska kyse ei kuitenkaan ole loppukäyttäjille tarkoitetuista versioista, mahdolliset virheet eivät liene suuri ongelma.

Eri käyttöjärjestelmien eroavat suomennokset

Huomioi, että LibreOffice toimii monessa käyttöjärjestelmässä (Linux, macOS, Windows), joissa voi olla käytössä toisistaan eroavia suomennoksia joillekin termeille. Yksi esimerkki tällaisesta on File-valikko, joka on Linuxissa ja Windowsissa suomeksi "Tiedosto", mutta macOS:ssa "Arkisto". LibreOfficessa on kuitenkin yleensä valittava vain yksi suomennos, jota käytetään kaikissa käyttöjärjestelmissä. File-valikon tapauksessa LibreOfficessa on noudatettu Linuxin ja Windowsin linjaa.

LibreOfficella on luultavasti lukumääräisesti eniten käyttäjiä Windowsissa ja Linuxissa puolestaan LibreOffice lienee ylivoimaisesti suosituin toimisto-ohjelmisto. Vastaavissa ristiriitatilanteissa lienee siis paras jatkossakin asettaa Linux tai Windows macOS:n edelle.

Poikkeuksena edellä olevaan LibreOfficen ohjeissa pikanäppäinyhdistelmät on merkitty erikseen Linuxilla ja Windowsille (joissa niihin käytetään Ctrl-näppäintä) ja macOS:lle (jossa niihin käytetään Komento-näppäintä).